Johdonmukainen ontologia ja maailmankuva

Mikä on todellisuuden perustava olemus (ns. ontologinen prinsiippi)? Onko se aine (monistinen materialismi), mieli (monistinen idealismi), molemmat (dualismi), jokin kolmas asia joka on niiden yhdistelmä (neutraali monismi), pluralismi (lukuisat erilaiset asiat), vai kenties jokin muu?

https://hakobsandbox.openetext.utoronto.ca/part/chapter-10/

Bernardo Kastrup on eräs aikamme merkittävimmistä ajattelijoista, joka on edistänyt merkittävällä tavalla johdonmukaista filosofista päättelyä. Bernardo Kastrup selittää analyyttisen idealismin filosofian Essentia Foundation:in videolla "Analytic Idealism Explained" (https://www.youtube.com/watch?v=P-rXm7Uk9Ys) ja selittää materialismin ongelmat Essentia Foundation:in videolla "Why Materialism is Baloney" (https://www.youtube.com/watch?v=FcPyTgLILqA).

Curt Jaimungal on haastatellut Bernardo Kastrupia omalla YouTube-kanavallaan (videolla: Escaping the Illusion: Bernardo Kastrup Exposes Reality: https://www.youtube.com/watch?v=lAB21FAXCDE). Mm. kyseisessä podcast-keskustelussa esitetään hienolla tavalla johdonmukaisen filosofisen ajattelun perusteet ja meidän valtavirtafilosofian sokeat pisteet. Kyseessä on uskoakseni yksi hienoimpia johdonmukaisia filosofisia keskusteluja. Keskustelu kesti vajaa 5 tuntia ja se on suositeltavaa kuunneltavaa kokonaisuudessaankin, mutta jo heti videon ensimmäisen kymmenen minuutin aikana Bernardo Kastrup ehtii esittellä oman taustansa ja sen miten hänen oma ajattelu on kehittynyt, sekä käy läpi nykyisin vallalla olevan filosofian ongelmia ja omia päätelmiään niistä.

Jeffrey Mishlove on puolestaan haastatellut Bernardo Kastrupia tuottaen jokaisesta Bernardon kirjoittamasta kirjasta oman erillisen podcastjakson. Jeffreyn haastattelemana Bernardo kertoo ontologisen idealismin historiasta parin sadan vuoden takaa (The History of Ontological Idealism with Bernardo Kastrup: https://www.youtube.com/watch?v=HaziRLpJ20g). Tämä on erittäin olennaista sen ymmärtämiseksi miten ontologisesta materialismista ylipäätään tuli yleisesti tieteeseen omaksuttu valtavirtafilosofia. Kyseessä ei ollut laajaan filosofiseen analyysiin pohjautunut valinta, vaan yksittäisten henkilöiden (ennen kaikkea Immanuel Kantin) valintoihin pohjautuva kehityskulku. Myös Ken Wilber on tuonut esille ontologisen idealismin historiaa pidemmällä aikavälillä koko Eurooppalaisen ajattelun kehityksen kannalta kirjassaan Kaiken lyhyt historia (A Brief History of Everything, 1996, Suomentanut Jakonen, Juha-Pekka. Helsinki: Basam Books, 2009. ISBN 978-952-553-492-4). Kyseinen teos on myös tärkeä näkökulma ajattelun historiallisen kehityskulun hahmottamiseksi.

Anders Bolling:in "Mind the Shift" -YouTube-kanavalla toteutetussa Bernardo Kastrup:in haastattelussa Bernardo totesi tästä teemasta (Bernardo Kastrup: Why materialism is baloney || March 2022: https://www.youtube.com/watch?v=_safcc0wbuM, aikaleimasta 1:12:26 eteenpäin) että muutosta on jo nähtävissä ja Bernardo kertoi oman ennustuksensa siitä mitä uskoo että tulee tapahtumaan.

Empiirisen tieteen ja filosofian erot ja yhteydet

On tärkeää ymmärtää empiiristen havaintojen pohjalta tehdyn tieteen ero filosofiaan. Empiirinen tiede on kokeellisen toiminnan kautta suoritettuihin havaintoihin pohjautuvia lakeja ja kaavoja ja todenmukaisia yleistyksiä. Filosofiaa on kaikki se mitä suoraan empiirisen tieteen tulokset eivät kerro mutta mitä niistä voidaan yrittää päätellä. Se minkälaisen filosofian kautta tarkasteltuna tehdään johtopäätöksiä vaikuttaa johtopäätöksiin. Näin ollen filosofiset edistysaskeleet johdonmukaisemman filosofian kartoittamiseksi ovat erittäin tärkeitä parempien johtopäätösten tekemiseksi käytettävissä olevan empiirisen tiedon pohjalta. Ontologisten kysymysten ja tieteenfilosofian perusteiden läpikäymisestä olisi hyötyä tieteentekijöille kokonaiskuvan ymmärtämiseksi, mutta toki siitä olisi myös kaikille ihmisille hyötyä eheämmän elämänkatsomuksen saavuttamiseksi. Parhaimmillaan empiriikka ja filosofia tukeat toistensa etenemistä, ollen kuitenkin toisistaan erillisiä ja ne on hyvä pitää lähtökohtaisesti erillään toisistaan mutta soveltaa molempia hyödyksi (Bernardo Kastrup - Mind the Flow). Empiirinen tiede on datan keräämistä maailmasta ja sen perusteella maailmaan voidaan vaikuttaa insinööritieteiden kautta. Filosofia on taas johdonmukaista maailman jäsentelyä ja ymmärtämistä. Molempia tarvitaan.

Mitä merkitystä filosofian paradigman muutoksella on?

Kvanttifysiikka on ilmiönä erinomainen esimerkki siitä miten empirikka ja filosofia ovat molemmat läsnä tieteen harjoittamisessa ja miten johdonmukaisen filosofian puute voi hidastaa edistysaskeleita voi johtaa monenlaisiin epäjohdonmukaisiin ajatusharjoituksiin hidastaen tieteen etenemistä. Kvanttifysiiikan tieteelliset empiriikkaan perustuvat kokeet ja niiden monesti toistetut tulokset kertovat sen miten maailma toimii. Ne ovat empiirisiä faktoja ja johdonmukaisen filosofian on oltava sopusoinnussa empiiristen faktojen kanssa - muussa tapauksessa filosofiaa on korjattava. 

Mutta toisaalta myös se, että mitä empiirisistä faktoista päätellään perustuu maailmankuvasta johdettuille tulkinnoille. Ja monikin tulkinta voi täyttää nykyisin tunnettujen empiiristen faktojen asettamat vaatimukset (alla olevassa kuvassa on lista eri kvanttifysiikan tulkinnoista), mutta se ei tarkoita että kaikki tulkinnat olisivat filosofisesti johdonmukaisia tapoja hahmottaa todellisuutta. Pitkälle johdettu johdonmukainen filosofinen päättely on auttaa meitä hahmottamaan todellisuutta kokonaisvaltaisesti ja välttämään lukuisia turhia tai haitallisia kehityssuuntia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics

(kvanttifysiikan teorioista David Bohmin tulkinta on siltä osin kiinnostava että se on yhteneväinen mm. advaita-filosofian kanssa ja Bernardo Kastrupin ajattelun kanssa)

Kuten Chris Lattner totesi Lex Fridmanin podcastissa (Chris Lattner: Future of Programming and AI | Lex Fridman Podcast #381: https://www.youtube.com/watch?v=pdJQ8iVTwj8) että fysiikan kehitys on kokoajan vaativampaa ja kummallisempaa. Tämä pitää paikkaansa kun asioita tarkastellaan nykyisestä valtavirrassa vallalla olevasta filosofiasta käsin - materialismi ei täytä empiirisiä vaatimuksia. Empiirinen aineisto onneksi haastaa meitä ajattelemaan ja harjoittamaan filosofista analyysiä joka parhaimmillaan mahdollistaa siirtymän kohti johdonmukaisempaa tapaa hahmottaa maailmaa.

Todettakoon että erityisesti tietoisuustutkimukseen liittyvä kysymyksenasettelu tulee muuttumaan siirryttäessä pois kaikkein epäjohdonmukaisimmasta filosofiasta, jonka ongelmia on käsitelty kaikissa edellä mainituissa lähteissä. Lisäksi moni koeasetelma ymmärretään miettiä uudesta lähtökohdasta ja moni asia käy enemmän järkeen johdonmukaisemman ontologian kautta katsottuna.

Mutta sen lisäksi että johdonmukaisempi filosofia tukee tieteen edistymistä kaikessa sellaisessa mihin olennaisesti liittyy filosofiset lähtöoletukset, samalla johdonmukainen filosofia auttaa hahmottamaan paremmin myös tuhansia vuosia harjoitettujen filosofisten koulukuntien työn arvon elämälle koko laajuudessaan. On hyvä ymmärtää että myös kiinalainen lääketiede, intialainen lääketiede Ayurveda ja muinaiset joogaharjoitteet ovat esimerkkejä sovelluksista jotka on kehitetty monistisen idealismin maailmankuvasta käsin tehdyin edistysaskelin. Näidenkin toimivien hoitokeinojen johdonmukaisessa ymmärtämisessä saadaan otettua askelia eteenpäin kun niitä katsotaan johdonmukaisemman maailmankuvan kautta.